DEBORAH SMITH
Karisto 2009, 438 sivua
Kirja on palkittu 2007 Yhdysvaltojen parhaana
romattisena romaanina. Jo tämä alkulause kertoo, että tämä ei ole äijämiesten
kirja. Ehkäpä minä en kuulu siihen joukkoon, koska luin kirjan mielenkiinnolla.
Kirja kertoo rikkaasta perijättärestä, jonka lapsensa
keskenmenon seurauksena menettäneet maailmankuulut, upporikkaaseen sukuun
kuuluneet luononsuojelijat olivat vastasyntyneenä ottaneet ottolapsekseen.
Ottovanhempien kuoltua lento-onnettomuudessa tytölle selviää, että hän on
adoptiolapsi. Tyttö päättää lähteä etsimään biologisia vanhempiaa. Mitä sitten
tapahtuu selviää kirjan sivuilta.
Kirjan kerrrontaa olisi voinut jonkun verran tiivistää.
Kirjasta huokui sellaista inhimillistä lämpöä, että annettakoon kirjailijalle
lisäsivut anteeksi.
Suosittelen kirjaa kesälukemiseksi, kun luontokin
hyväilee meitä lämmöllään ja saa kukat puhkeamaan loistoon silmiemme iloksi. (Jos
voisi pyytää, niin nurmikoiden kasvua luontoäiti voisi hiukan hillitä. Polvet eivät
oikein tykkää ruohonleikkurin työntämisestä.)
Lukuiloa
NIILO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti