19. elokuuta 2014

Joutavuuksien jumala

ARUNDHATI ROY

    Värikäs ja rönsyilevä tarina  kaksosista  Estha ja Rahel, heidän suvustaan ja läheisistä ihmisistä. Kirja ei ole kaikkein helpoimpia luettavia. Siinä seilataan ajassa edestakaisin, se on 10-20 sivun pätkissä luettava, ja välillä on kelattava, että missä mennään. Kirjassa kiinnosti värikäs kieli ja vertauskuvat. Tässä esimerkkejä:

    "Historia on kuin vanha talo yöllä, kaikissa lampuissa valo. Ja esi-isät kuiskimassa sisällä."
    "Ennen pitkää he kuitenkin tajusivat loikanneensa paistinpannusta suoraan tuleen." 

    "Hän sanoi, että olo oli kuin liikennemerkillä jota linnut paskoivat."

    Tarinassa tehdään hyvin selväksi Intian kastilaitoksen järjettömyydet, puhtaat ja kastijaon mukaan likaiset ihmiset. Myös poliittiset kieroilut on kuvattu hyvin, onhan kirjailija on Intiassa tunnettu kansalaisaktivisti.
    Kaksosten isoisä on ollut tiedemies, tunnettu hyönteistutkija "harrastuksenaan " vaimonsa pahoinpitely messinkimaljakolla. Tytär Baby Kochamma on perustanut säilyketehtaan, millä työntekijöineen on merkittävä osa tarinassa. Babylla on kaksi lasta, poika Chakko ja tytär Ammu. Chakko lähtee Oxfortiin opiskelemaan. Valmistuttuaan hän menee naimisiin englantilaisen Margaretin kanssa, mutta avioliitto päättyy eroon juuri kun heille syntyy tytär. Chakko muuttaa takaisin Intiaan ja ryhtyy nimellisesti johtamaan perheen säilyketehdasta, joka päätyy kutenkin konkurssiin.
    Tytär Ammu on kirjan päähenkilöiden Esthan ja Rahelin äiti, joka on eronnut miehestään. Ammulla on salainen rakkaussuhde kastittomaan Velyaan. Kirja päättyy heidän väliseensä intensiiviseen rakasteluun, jonka kaltaista en muista kovin usein lukeneeni, se tietenkin hieman lieventää tätä välillä julmaakin tarinaa.
   Kirja alkaa kun sisko Rahel tulee katsomaan kahdeksantoista minuuttia vanhempaa veljeään Esthaa eli Elvis Pelvistä syntymäkaupunkiinsa Ayemenemiin. Rahel eli Sauva Sirkka on kiintynyt veljeensä "aivan kuin he olisivat olleet siamilaisten kaksosten harvinainen laji, ruumiillisesti eri ihmisiä mutta idenditeetiltään yhtä". Sitten mennään takaisin lapsuuteen ja nuoruuteen. Tarinassa liikutaan edestakaisin ajassa ja paikassa, aina
mukana kulkevat kuitenkin Tappion jumala ja Joutavuuksien jumala.
    Kirja on esikoisteos, jolla kirjailija voitti Booker-palkinnon 1997. Booker on englanniksi kirjoittavien Finlandia-pakintoa vastaava palkinto.

ESKO

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti