13. maaliskuuta 2013

JÄÄ toi muistoja mieleen

ULLA-LENA LUNDBERG
Teos&Schildts&Söderströms 2012, 366 sivua

    Ulla-Lena Lundbergin palkittu romaani Jää oli yöpöydälläni useita viikkoja. Lukeminen siis kesti monestakin syystä pitkään. Piti mm. katsoa hiihdon MM-kisat ja käydä katsomassa jälleen kerran Viulunsoittaja katolla. Kun osaan lukea vain sängyssä selälläni, huonossa kunnossa olevat olkapääni rajoittivat lukuhetkien pituutta. Jää ei ole myöskään kirja, joka lukaistaan huitaisemalla.

   Jää on kolmas saaristoon sijoittuva vahva kertomus. Katriinan ja Myrsklyluodon Maijan olen nähnyt teatterissa. Maijan useanakin teatterin versiona. Näillä kolmella on yhteistä vahva nainen. Jäällä ja Katriinalla lisäksi se, että Mona ja Katriina tulivat saaristoon mantereelta. Kaikien näiden kolmen naisen puolison kohtaloksi koitui meri.

   Lukiessa piti siis pysähtyä monta kertaa muistelemaan myös Katriinan ja Maijan vaiheita. Ulla-Lena Lundberg on varmasti lukenut molemmat teokset. Monassa ja Katriinassa oli samankaltaisia elementtejä, mutta mitään sellaista en havainnut, että Lundberg olisi lainannut jotakin 50-luvulla ilmestyneestä Katriinasta.
   Kirjassa kiinnostivat henkilöiden ja saariston elämän hienot kuvaukset. Itsekin nuoruuteni saaressa, johon ei ollut tieyhteyttä, eläneenä voin  hyvin ymmärtää vaikeudet, joita vuodenaikojen vaihtelut saaristolaisten elämään aiheuttaa. Nuoruusvuosiini kuului hevosten jäihin putoamisia ja joitakin ikäviä hukkumatapauksiakin. Koskettavimpana kansakoulun luokkatoverini hukkuminen syysyönä veneen kaatuessa.

   Ikämiehenä ja 10 lapsenlapsen ukkina minua kosketti aivan erikoisesti seurata Monan lasten Sannan ja Liliuksen elämää. Piti monta kertaa laskea kirja ja jäädä miettimään. Joskus Monan "spartalainen" kasvatus tuntui kohtuuttomalta.

   Olen lukenut muutamia Finlandia-palkinnon saaneita teoksia. Jään valinta tuohon joukkoon on oikeaan osunut. Laskettuani Jään luettujen kirjojen pinoon tein päätöksen etsiä käsiini 50-luvulla ilmestynyt Katriina ja katsoa jättääkö se yhtä koskettavan jäljen kuin Kuopion Kaupunginteatterin tulkinta.


   NIILO


   ---------------
   Katso tästä linkistä myös MATIN mietteitä "Jään sulattelusta".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti